Tälläset lapaset sain joku aika sitten tehtyä...todellinen tahtojen taistelu....tein alunperin kuopukselle nämä, mut hän tuumas, ettei pidä sinisiä...no,toinen poitsu tuumas,että maksimissaan ehkä koiralenkillä vois pitää....mikä tarkoitti,että kärki piti purkaa, ja tehdä lapaista isommat...ja sitten toinen pari oli vielä tekemättä. Ja että maksimissaan koiralenkillä....hmmm.... Söipäs innostusta jatkaa...pari kuukautta nää ajeli ja odotti tekijäänsä...kunnes päätin,että pakko jotain käsityötä saada tehdä....ja kun mulla on, että YKSI työ kerrallaan.....poikkeuksena jos on isotöinen, tai todella vaikeasti tehtävä, niin sitten voi voi helppo ja pieni työ kaverina. No, en päässyt aloittamaan mitään,kun lapaset vaan odotti tekijäänsä. Lopulta päätin,että onhan nää tehtävä, tai purettava....tein sit valmiiksi.:D En edes muista,koska joku työ on noin kauan odottanut vaan, että koska saisin tehtyä. Yleensä teen sukat, lapaset tms samantien....eli ei mitään välipäiviä....mut nämä oli kyl poikkeus....valmistuivatpa vaan silti.VIHDOIN! Itselle taputus selkään,et hyvä minä! :D Uusikin käsityö aloitettu jo, se tosin edistyy kans hitaasti...se on sellanen kunhan viitsin ja jaksan jämälanka peitto. Onneks nyt on niin paljon muuta käsillä tekemistä, niin en kauheesti oo käsitöitä enää kaivannut. Mut joskus kiva ottaa toi jämälanka virkkaus esiin. :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti